Elävän kirjallisuuden festivaalin 2026 ohjelma on valmis! Festivaali järjestetään Työväenmuseo Werstaalla lauantaina 14.2.
Auditorio
11:30-12:15 Juuret – etnisen identiteetin rajat ja rajattomuus
Keskustelemassa Inga Magga, Linda-Maria Raninen ja Kaisa Ahvenjärvi.
Moderaattorina Saara Vuotila.
Omista juurista ammentaminen kaunokirjallisuuden sisällöksi on ikiaikainen, autofiktion aikakaudella korostunut ilmiö. Tämä paneeli tarkastelee kysymystä erityisesti Suomen sisäisten etnisten identiteettien näkökulmasta. Miten kulttuuriset ja alueelliset rajat tai niiden puuttuminen muotoutuvat kertomuksiksi?
Paneelin keskustelu laajenee pohtimaan sitä, saako vähemmistöön kuuluva kirjailija kirjoittaa – tai keskustella – muusta kuin omista juuristaan. Entä onko vähemmistökirjailijan mahdollista kirjoittaa omalle yhteisölleen, vai jääkö hänen tehtäväkseen kouluttaa muita omien juuriensa kiemuroista?
12:30-13:15 Luonto – Ihminen osana luontoa vai luonto osana ihmistä?
Keskustelemassa Laura Gustafsson, Siiri Enoranta ja Linnea Kuuluvainen.
Moderaattorina Michelle Lumor.
Miksi ihminen on asettanut itsensä luonnon ulkopuolelle – ja mitä tapahtuu, kun tämä raja alkaa horjua? Millaisia ovat kertomukset, joissa luonto ei ole vain tausta, vaan toimija, vastavoima tai kumppani? Paneeli kytkee yhteen ekologisen kriisin ja kirjallisuuden: miten kirjallisuus voi haastaa ihmiskeskeisiä ajattelutapoja ja etsiä uusia yhteiselämän muotoja kaiken elollisen välille.
13:30-14:15 Groteski – Ruumiin ja muun maailman rajat
Keskustelemassa Mariia Niskavaara, Kaisa Vahteristo ja Rimma Erkko.
Moderaattorina Jarita Hänninen.
Vaikka kuinka haluaisimme kuvitella ruumiimme rajat selkeinä, sitä ne eivät todellakaan ole. Sen sijaan venymme, sekoitumme, yhdistymme ja eriydymme jatkuvasti ulkoisen maailman kanssa ja siihen suhteessa. Mikä inhottava ajatus! Tässä paneelissa tarkastellaan rajoja, niiden häilyvyyttä ja rikkoutumista groteskin näkökulmasta. Miksi ruumiin rajojen epäselvyys on niin epämiellyttävää – ja mitä tämän epämiellyttävyyden kohtaamisesta voi kirjallisuudessa seurata?
14:30-15:15 Luokka – Miten yhteiskunta rajaa kirjallisuutta?
Keskustelemassa Marjo Niemi, Anna Kontula ja Hanna Kuusela.
Moderaattorina Ida Kiikkerä.
Yhteiskuntaluokkien olemassaolosta Suomessa on turha neuvotella. Maailma näyttää luokkajaon vastakkaisista ääripäistä varsin erilaiselta ja samaan aikaan rajankäynti luokkien välillä on epäselvää.
Tämä paneeli tutkii eri luokkia, niihin kuulumisen kriteerejä ja niiden välillä tapahtuvaa liikettä. Yhteiskunnallisesti painottunut keskustelu nivoutuu yhteen kirjallisuusnäkökulmassa: miten luokkaa käsitellään niin fiktiivisessä kuin faktapohjaisemmassakin kirjallisuudessa – ja saavuttaako kirjallisuus ihmisiä luokka-asemasta riippumatta?
15:30-16:15 TTT – Luokkakuvat taiteessa
Tampereen Työväen Teatterin paneeli ”Luokkakuvat taiteessa” käsittelee yhteiskuntaluokkaa Vastapainon viime vuonna julkaiseman ranskalaisen filosofin ja sosiologin Didier Eribonin teoksen Paluu Reimsiin suomennoksen pohjalta. Teoksen suomentanut Timo Torikka jalosti käännöksen pohjalta myös käsikirjoituksen Teatteri Metamorfoosin tuottamalle ”Itseen kirjoitettu” -teatteriesitykselle, joka esitetään Tampereen työväenteatterissa tänä keväänä; ensi-ilta on perjantaina 20.2. Yhteiskuntaluokka on enemmänkin kuin vain tieteellinen käsite: se tuntuu iholla, joskus suorastaan maistuu suussa. Paneeli käsittelee luokkakuvia nykyajan Suomessa ja kutsuu panelisteja ja kuulijoita reflektoimaan omaa yhteiskuntaluokkaansa: mihin yhteiskuntaluokkaan sinä kuulut, miten se näkyy ja miltä se tuntuu?
Keskustelemassa kulttuuriosallistumisen ja erityisesti lukemisen eriarvoisuutta tutkinut sosiologian dosentti Riie Heikkilä, Didier Eribonin ”Paluu Reimsiin” teoksen suomentanut ja siitä näytelmän ”Itseen kirjoitettu” dramatisoinut Timo Torikka sekä akateeminen sekatyöläinen Saara Särmä. Paneelia puheenjohtaa Tampereen yliopiston apurahatutkija ja Turun yliopiston poliittisen sosiologian dosentti Mikko Poutanen.
Bertel-sali
Bertel-salin ohjelma on näytteilleasettajien järjestämää.
11:15-11:30 Emmi Nieminen ja Johanna Vehkoo: Syntymän ja kuoleman kirja (haastattelu)
Syntymän ja kuoleman kirja käsittelee sitä, millaista on tulla vanhemmaksi heti sen jälkeen, kun on menettänyt oman vanhempansa. Se kertoo menetyksestä ja surusta, ilosta ja rakkaudesta, lapsen saamisen ihmeellisyydestä, vanhemmaksi kasvamisesta, isän ja tyttären suhteesta ja suurten ikäluokkien yhteiskunnallisesta painolastista.
11:40-11:55 Iida Aikio: Muoviaurinko (haastattelu)
Millaista on olla nuori aikuinen Saamenmaalla tai poissa sieltä? Kaislasta tulee suvun ensimmäinen maisteri, ehkä. Áhkkun, isoäidin, muutto palvelutaloon pakottaa Kaislan palaamaan ensi kertaa kotiin yliopistoon lähdön jälkeen. Paluu ei ole helppo, ja öisin hän pakenee kannettavan tietokoneensa suojiin. Nils Aslak Valkeapää kirjoitti Auringosta, isästään, mutta Iida Aikion aurinko on muovinen. Aikion esikoisromaani Muoviaurinko tarkastelee saamelaisuutta osana rodullistamisen ja kolonisoinnin kehityskulkuja. Saamelaisten historia on yhtä aikaa sekä erityinen että osa laajempaa kehitystä, joka pyyhki alkuperäiskansat lähes näkymättömiin, karttojen raja-alueille ja kulttuurisiin katveisiin. Samalla Muoviaurinko on nuoren tytön kasvukertomus, kuvaus siitä kivuliaasta prosessista, jolla minä piirtyy maailmaan erottautumisten, irti leikkaamisten ja juurien löytämisen kautta. Romaanista keskustelevat esikoiskirjailija Iida Aikio ja kustannustoimittaja Elsi Hyttinen.
12:05–12.20 Mikko Pirttijoki: Ehdoton vaatimus hiljaisuuteen (teosesittely)
Mikko Pirttijoen esikoisrunoteos Ehdoton vaatimus hiljaisuuteen ilmestyi Momentum-kustannuksen kautta 2025 ja käsittelee mm. yksinäisyyttä, hiljaisuutta, taiteen merkitystä, henkisyyttä sekä mielenterveyttä ja näiden kaikkien roolia vapauden etsimisessä. Mikko Pirttijoki kertoo kirjastaan ja lukee runojaan teoksesta.
12:30-12:45 Maritta Hirvonen: Aikojen kuohuista yhteinen sävel, Tampere Filharmonia 1930-2025 (teosesittely)
Miten Suomesta tuli muutamassa vuosikymmenessä musiikin ihmemaa kapellimestareineen, orkestereineen ja festivaaleineen? Miten Tampere kehittyi teollisuuskaupungista kansainvälisen tason kulttuurikaupungiksi, ja mikä on ollut Tampere Filharmonian merkitys siinä?
12:55-13:10 Riitta: Me olemme haava (teosesittely)
Riitan kolmas suomenkielinen runoteos Me olemme haava (Poesia, 2025) piirtää esiin kosmopoliitin nomadinaisen hahmon, joka syöksyy ja eksyy pitkin Eurooppaa kielten väleihin, yhä uusiin paikallisuuksiin ruumiillisena ja mielettömänä kuin vapauden idea.
Teos on kielellisten mutaatioiden niitty, abstraktion oikeutuksen vaatimus, pikku kukkien tykytys, fiktion peilaus ja vapaan naisen ionisoituminen. Hän pohtii fysiologian vaikutusta kielessä ja käsitteissä, tutkii tilan ja tunnelman asetelmia, leikkii, tanssii ja rakastaa.
Tilaisuudessa tekijä lukee mukaansatempaavasti otteita teoksesta.
13:20-13:35 Taru Kumara-Moisio: Unissa raivoan isälle ja Katariina Leino: Mustaa lunta (keskustelu)
Kumara-Moision Unissa raivoan isälle (Atrain & Nord 2025) -kokoelman runoista rakentuu alkoholistiperheessä varttuneen tytön kasvutarina, samaan aikaan kevyt ja raskas, yksityinen ja kauas laajeneva. Leinon Mustaa lunta (Aviador 2025) -kokoelman runot käsittelevät kirjailijan nuorena kokemia vakavia mielenterveyden ongelmia. Niissä on myös toivoa, jota koettu rakkaus ja yhteys luontoon ylläpitävät.
13:45-14:00 Viitapiiri: Sanataidetta Pirkanmaalta (lyriikkaa)
Kirjoittajayhdistys Viitapiirin runoilijat vetävät hengästyttävän sanataidekimaran 6 runoilijan voimin. Esiintymässä Aino-Kaisa Koistinen, Kiti Saarinen, Rea Lehtonen, Mirjam Larinkari, Raisa Jäntti ja Tenho Nuutila.
14:10-14:25 Jyrki Vainonen: Rajankävijä – kirjoituksia sielusta,
luovuudesta, vapaudesta ja kuolemasta (haastattelu)
Mitä sielu on, jos sellainen on olemassa? Voiko sielusta puhua ilman kytköstä kristillisyyteen tai muihin maailmanuskontoihin? Ehkä sielu on eräänlainen rajatila, jossa luovuus pääsee esiin. Luova ihminen tarvitsee silti rajat luovuudelleen. Yksi raja piirtyy elämän ja kuoleman välille. Kirjailija Jyrki Vainonen pohtii teoksessaan, pitäisikö tuota rajaa pelätä.
14:35-14:50 Juha Jyrkäs: Rauni – länsisuomalainen kansaneepos (teosesittely)
Monille tulee mieleen suomalaisesta kansanrunoudesta Kalevala, sekä Itä-Suomesta ja Vienan Karjalasta kerätty kansanrunous. Vaan moniko on tietoinen siitä, että myös läntisestä Suomesta on kerätty merkittävä määrä eeppistä kansanrunoutta? Kirjailija ja kansanrunotutkija Juha Jyrkäs on kerännyt, koonnut ja toimittanut länsisuomalaisille oman kansaneepoksen, Raunin, joka ilmestyi elokuussa 2025. Jyrkäs esittelee länsisuomalaisen eeppisen kansanrunouden pääpirteet, kertoo Raunin kokoamisprosessista ja paljastaa, kuinka se asemoituu Kalevalaan nähden.
15:00-15:30 Pirkkalaiskirjailijat: Elämän ja kuoleman raja kirjoittamisen lähtökohtana (paneelikeskustelu)
Pirkkalaiskirjailijoiden paneelissa keskustellaan aiheesta Raisa Jäntin ja Jyrki Vainosen tuoreiden teosten kautta Minna Aution johdolla. Raisa Jäntti on tamperelainen runoilija. Hänen teoksensa lepatus pilke (2025) sai alkunsa tutustumisesta kuolemanrajakokemuksiin ja siihen, miten ne muuttavat kokijansa suhdetta elämään ja kuolemaan. Jyrki Vainonen on kirjailija ja suomentaja, joka on pitkän uransa aikana julkaissut novelleja, romaaneja, esseitä, kuunnelmia ja satiirisen keittokirjan. Viimeisin teos, esseekokoelma Rajankävijä – kirjoituksia sielusta, luovuudesta, vapaudesta ja kuolemasta ilmestyi syksyllä 2025. Paneelin vetäjän, kirjailija Minna Aution toinen runokirja Taivaan mekaniikka ilmestyi vuonna 2025. Autio on opettanut pitkään sanataidetta sekä toiminut kirjallisuuden ja viestinnän parissa.
15:40-16:10 Osuuskumma: Kauhun rajatilat (paneelikeskustelu)
Millaisiin tiloihin kauhua voi sijoittaa? Millaista on rajankäynti aikuisten, lasten ja nuorten kauhukirjallisuuden välillä? Keskustelijoina Maija Nyström, J. S. Meresmaa, Artemis Kelosaari ja Samuli Antila.
Työväentalo
11:30 Piki Rantanen
Piki Rantanen tuo Werstaalle mukanaan tarjottimellisen tekstejä eri elämänvaiheilta. Rantasen esitys koostuu rytmikkäistä lavarunoista, joissa tapahtuman teemaa mukaillen kuuluu rajojen rikkoutuminen – niin kauniissa kuin rumassakin. Runoilija tarkastelee kehoa, koskemattomuutta, vallankumoustahtoa ja väkivaltaa: Kuka piirtää ääriviivat ja käskee meitä värittämään niiden sisältä? Saammeko itse valita vahaliitujen värit? Esitys sisältää kieltä ja kuvauksia, jotka eivät sovi perheen pienimmille. Rankoistakin aiheistaan huolimatta ja ehkä juurin niiden kautta Rantasen esityksessä kaikista kovimpana kaikuu rakkaus elämään.
12:15 Stevi Kalombo
Kalombon esitys käsittelee hänen tulevaa runokirjaansa. Runokirjan esikoinen on nimeltään Tulivuori. Kirja teemallisesti käsittelee vaikeiden tunteiden pitoa ja siitä tunteiden purkua. Taidemuodossa Kalombon esiintyminen tulee edustamaan spoken wordia rapin tyylin inspiroimana. Teemoissa käsitellään identiteettiä, armoa, ahdistusta ja traumoja.
13:00-13:45 Reunamerkintöjä-lukuhetki
Reunamerkintöjä on Tampereella toimiva erityisesti queerfeminististä kirjallisuutta lukeva lukupiiri ja yhteisö. Lukupiirissä luetaan kaunokirjallisia teoksia, jotka kuvaavat rajoja tavalla tai toisella rikkovia kokemuksia. Piirin tavoite on toimia innostumisen, toisilta oppimisen ja yhteisöllisyyden tilana, jonne kaikki ovat tervetulleita. Elävän kirjallisuuden festareilla Reunamerkintöjä tulee pitämään rentoa lukuhetkeä. Ota siis mukaan oma kirja, jota luet juuri nyt tai joka sopii festaripäivän teemaan. Paikan päällä myös muutamia kirjoja luettavaksi! Lukuhetki sisältää itsenäistä lukemista sekä keskustelua. Lukuhetkestä voit saada kiinnostavia kirjavinkkauksia sekä pääset tutustumaan Reuniksen toimintaan.
14:00-14:15 Tiiliskivi-finalistien esittely
Tiilisikivi-raadin edustajat esittelevät vuoden 2025 Tiiliskivifinalistit.
14:30 Susinukke Kosola
Susinukke Kosola esittää sekamelskaista sanataidetta maailmanlopun horisonttiviivalta. Mustan huumorin ja söpöyden täplittämä esitys pyrkii täyttämään sen tilan, joka tuntuu aina syvemmin ontolta jokaisen uutislähetyksen päätteeksi.
15:15-16:15 Lempeä open stage Lempeä open stage on tapahtuma, jossa kuka vain voi nousta lavalle esittämään esimerkiksi lavarunoutta, musiikkia, dragia tai mitä tahansa esittävän taiteen muotoa. Tapahtumissamme lempeys on kaiken keskiössä ja pyrimme luomaan lavalle turvallisen tunnelman, jossa on tilaa olla haavoittuvainen ja keskeneräinen. Elävän kirjallisuuden festivaalilla järjestettävällä open stagella voit pohtia festivaalin teemaa raja esimerkiksi ihmissuhteiden, yhteiskunnan tai identiteettien näkökulmasta.
Paja
11:00-16:30 Sopeutuja – Siiri Aunola, Nuori Taiteen pop up -taidenäyttely
Sopeutujat: mukautuessaan uusiin ympäristöihin he taipuvat, venyvät, sovittavat itseään valtavirtaan. Minuuden ja toiseuden rajat sulautuvat. Sarjassa sopeutuminen näkyy kehollisena tapahtumana: minuus neuvottelee tilan kanssa. Kun ympäristö määrittää mitat, kuka saa olla muuttumatta ja kenen täytyy mukautua? Aunolan värikylläisiä maalauksia ja ilmeikkäitä piirroshahmoja on nähty viimeisimpänä Nuori Taiteen -tapahtumissa vuodesta 2021, viimeisimpänä Nuori Taide 2025 -tapahtumassa Tampereella.
Aunola loihtii pikamuotokuvia 12:00-15:00 välisenä aikana. Hae persoonallinen mustepiirros festaripäivänä muutamassa minuutissa.